torstai 15. lokakuuta 2015

Taitain paluu tavarataivaaseen

Me olemme siis taas Shanghaissa, siitähän se inspiraatio tähän blogiin palaamiseen varsinaisesti lähti.

Tällä kerralla olemme vain kaksi viikkoa ja juuri tällä kerralla jetlag iski koko jengiin pahemmin kuin koskaan. Osasin kyllä jo ounastella sitä unettoman lennon jälkeen. Siis myös lasten osalta käytännössä täysin unettoman. Varsinkin tytöt ovat olleet aivan pihalla, kuin lumiukot.

Onneksi reissun odotukset kohdistuivat alunperinkin vain kahteen asiaan: perheen yhdessäoloon ja lasten kavereiden tapaamiseen. Väsymyksestä huolimatta olimmekin jo sunnuntaiaamuna kolkuttelemassa kavereiden ovia. Rakettiklubi, tuo suomalaisten tukikohta Minhangissa, kuittasi myös meidän vanhempien osalta tapaamiskiintiötä aika hyvin. Ehkä 20 minuutin visiittimme aikana tapasimme kuusi suomalaista. Kun puoliso lähti pakolliseen työreissuun maanantaina, me perheenjäsenet vaivuimme hotellikuolemaan Ascottissa. Ei vaan, toki olemme pyörineet lähialueella, uiskennelleet ja levänneet.

Tänään tartuin todenteolla sen ankaran tehtävän kimppuun, että saamme laukut täyteen myös paluumatkaksi. Tänne tullessa kiloja toivat puolison tuliaiset ja Suomi-kauppaan hankitut jutut. Ascott sijaitsee Huai hai lu:lla, joka on Nanjing lu:n ohella Shanghain vilkkain ostoskatu. Vaikka vanhenen taas huomenna vuodella ja olisin totisesti lahjan ansainnut JA vaikka tuossa alakerrassa muutaman askeleen päässä olisivat sekä Apple, Louis Vuitton, Dolce & Cabbana ja Burberry, ne eivät olleet valintojeni kohteena. En myöskään mennyt feikkimarkkinoille enkä Lujiabang lu:lle, vaikka ostokseni olivatkin rättejä.

Kehtaankohan edes sanoa tätä: Minä menin supermarkettiin ostamaan tiskirättejä, kosteuspyyhkeitä ja kasvonaamioita. How low can you go???


No tämä ei ole ihan koko totuus. Toki menin hankkimaan sinne myös päivittäistavaroita käyttöömme. Mutta uskokaa tai älkää ostin kotiinviemisiksi kolme pakettia tiskirättejä. Nämä ovat aivan ihania! Suomesta saa mikrokuituisia rättejä, mutta ne on yksittäispakattu ja ällöttävän paksuja. Keittiökäytössä ne muuttuvat haiseviksi ja ällöiksi päivissä. Näitä on yhdessä paketissa kymmenen ja ne ovat ihastuttavan ohuita. Köksänopeni Hertha Myllylä opetti keittiörättien keittämisen jalon taidon ja näitä voi keittää vaikka kymmenen kertaa ja avot, taas ne ovat kuin uusia. Lisäksi ne ovat kaikki erivärisiä, näin Vieraana Shanghaissa -Mian opettama rättien käyttötarkoituksenmukainen värikoodaus saa ihan uusia ulottuvuuksia! Miksi en hankkinut näitä muuttokuormaan loppuelämäksi?

Mitäs muuta hankinkaan?

Kauneuteni (hahhaa) salaisuus on kaikki kiinavuodet ollut aivan mahtava tuote, kasvonaamio. Sekin rätin muodossa. Eli yksittäispakattu kuitukankainen systeemi, joka asetellaan naamalle niin, että näyttää Hannibal Lecteriltä. Lisäksi on saatavilla täsmänaamioita silmille. Valikoimissa on myös erilaisiin tarpeisiin olevia naamioita. Kun aamulla herätessä olo ei ole niin kauhean nuorekas, kymmenen minuuttia tällainen naamalla ja vielä tehohoitona silmänaamio "water recycling" tai "tightening and brithening" sen alla, muuttaa tilannetta aikalailla! Saahan näitä Suomestakin, mutta hinta on pikkuisen erilainen ja minusta myös teho on aivan täysin toisenlainen. En löytänyt suosikkimerkkejäni täältä keskikaupungin marketista, joten joudun telemään vielä täsmäiskun Carrefouriin tai vähintään Watsonille.


Lisäksi hankin ihastuttavia yksittäispakattuja kosteuspyyhkeitä. Näitä meillä on Suomessa varmaan jo kilotolkulla, mutta ne ovat ihan lemppareitani. Jaa, etteikö Suomesta saa kosteuspyyhkeitä? Saa. vauvojen peppupyyhkeet ovat ihan mainioita, mutta ne "hajusteettomat" haisevat ihan kamalilta ja hajustetut vielä kamalammilta. Nämä vihreät ovat tuoksultaan "vihreä tee" ja aivan mielettömän ihania. Just hyvän kokoisia käsien pikapesuun autossa tai muuten reissussa. Sephoran kosteusvoide "vihreä tee" tuoksuu samalta ja kuuluu myös niihin asioihin, joita aion hamstrata taas kotiin Suomeen.



Olenhan mä nyt ihan hassu, kun tällaisia juttuja ostelen Suomeen.

No, totuuden nimissä, kävin myös Lujiabang Lu:lla viemässä vaatteita korjattavaksi ja tilasin muutaman uuden rytkynkin.

Mutta tunnen niiiiin syvää vastenmielisyyttä esim. feikkimarkkinoille menemistä kohtaan, että pystyn siihen kerran tämän reissun aikana ja kerään siihen vielä sappea ja sisua. Siellähän myydään siis myös ihan hyviä juttuja, minulla on mm. yksi suosikkikorukauppa Nanjing lu:n feikeillä, samoin meikkejä ja kynsilakkoja sieltä saa ihan mainiota laatua. Lisäksi feikeiltä saa todella hyviä farkkuja - ihan ilman labeliakin. Ja onhan se pakko sanoa, että ne feikkimarkkinoiden hupparit ja T-paidat ovat ihan loistavaa laatua useimmiten, kun paikat oppii. Kestävät pesua ja käyttöä tuhat kertaa paremmin kuin vaikkapa kolme kertaa kalliimmat GAP -hupparit. Laukut ja lompakot kannattaa jättää kojuihin ja takahuoneisiin.

Nyt lähdemme tyttöjen kanssa jatkamaan reissua! Tyttöjen kampaaja ja kaikkien hierontajuttuja suunnitteilla. Lisäksi käväisemme tutussa Delissä hakemassa loistoainekset hyvään illalliseen, jonka Heikki lupasi kokkailla!

Huomenna suunta on WISS!