maanantai 24. joulukuuta 2012

Jouluyö...Juhlayö...

Minun on aivan alkuun tunnustettava, että en todellakaan ole mikään pirkka virkkaaja käsityö- tai askarteluihminen. Jos siis joku nyt etsii omaperäisiä vinkkejä edellämainittuihin, hus, äkkiä pois.

Tämä ilta ja yö jouluaattoa vasten on varmaan ainoa kerta vuodessa, jolloin todella nautin edes edellä mainittuja sivuavasta toiminnasta. Mutta nautin siitä sitten omalla tasollani koko vuoden edestä! Puitteet täytyy olla kunnossa:

- pitää olla tarpeeksi teippiä ja paperia, sekä muutama helppo ratkaisu kulmikkaille esineille - esim. lahjakassi. Lahjanarun on hyvä olla sellaista kiltisti käpertyvää, leveää, ei liian kimaltavaa jne. tai muuten ohitan sen kokonaan. Kiinasta ei sellaista kai saa, joten ohitin sen tänä vuonna kokonaan.
- lasten ja muiden häiriötekijöiden täytyy olla poissa ja glögiä saa mieluusti olla tarjolla.
- kellon pitää olla paljon
- televisiossa pitää olla oheishömppää tarjolla. Tänä vuonna varmistin sen Greyn Anatomia sekä Täydelliset Naiset DVD -boxeilla.

Koska edelleen 5 kk jälkeen koen olevani aloittelija, törmäsin taas tänään yhteen ihmeellisyyteen, lahjapaperiin. Kiinassa ei varsinaisesti juhlita joulua. Meillekin oli tunkemassa huomenna uuninkorjaaja, koska huomenna on aivan tavallinen arkipäivä. Haloo - uunin korjaaja jouluna, jolloin Suomessa uuni paahtaa koko vuoden edestä! Joulun viettämättömyys ei silti estä aivan överiä koristelua ja lakkaamatonta joululaulujen renkutusta kaupoissa. Lahjapaperi ei silti kuulu tavallisen supermarketin valikoimaan, koska lahjat eivät suuressa määrin kuulu kiinalaiseen jouluun. Pakon edessä oli pakko poiketa vielä viimetipassa erikseen paikkaan, josta tiesin varmuudella paperia ynnämuuta härpäkettä saavan.

Ja sitten paketoimaan!



Edelleen kuusen alle kasaantuu melkoinen vuori, vaikka lasten kasvaessa lahjojen koko pienenee samassa suhteessa kuin yksittäisten lahjojen arvo kasvaa. Eli lahjojen pitäisi vähentyä vuosi vuodelta....Hmm...


Onneksi järkyttävät jouluvalomme eivät näy kuvassa kovin selvästi. Ostin vahingossa ne pahimmat mahdolliset valot - vilkkuvat, värikkäät... No, olkoot tämän omituisen joulun tuomassa lisää omituisuutta!

Jouluaattoaamuna lapset ovat perinteisesti saaneet tonttupussista arvoituksen, jonka perusteella löytyvät ensimmäiset paketit. Tänä vuonna ne ovat poikkeuksellisen jättimäiset. Onnistuimme kuljettajamme Andyn kanssa salakuljettamaan isot, Fatboy -tyyppiset säkkituolit salakoloon uskoakseni lasten huomaamatta. Näitä on toivottu, mutta luultavasti yllätys on silti melkoinen :) Kiitos Joensuun mummille näistä!



Osa arvoituksen johtolangoista löytyy sisältä, osa ulkoa. Yleensä teemme aina liian helppoja, nyt oli pakko kokeilla paria hieman haastavampaa, katsotaan miten huomenna käy ;)

Yleensä tähän yöhön liitty myös kinkun paistaminen. Nyt se tuoksu puuttuu. Samoin tilanne, jossa huomaamme jälleen kerran nukkuneemme molemmat pommiin ja kinkku on ollut uunissa aivan liian kauan ja se näyttää olevan pilalla. Vaan silti se on aina yhtä herkullista!


Onneksi on sentään glögiä. Ikeasta saa aivan älyttömän hyvää glögiä sekä alkoholittomana että alkoholia sisältävänä. Olin aivan tyrmistynyt kun glögi oli loppu, kun alkuviikosta kävin siellä! Onneksi olin jemmannut pari pullollista. Miten ruotsalaiset ovat osanneet tämänkin homman tuotteistaa ja myydä näin? Me suomalaiset haemme ruisleipämme ja karjalanpiirakkamme Nancylta Pudongista pienestä myymälästä, eikä Nancy todellakaan ole suomalainen, ei edes eurooppalainen. Mutta ruisleipää ja karjalanpiirakoita löytyy hänen ansiostaan meidänkin joulupöydästämme!

Nyt täytyy pakon edessä poistua nukkumaan, riisipuuron keittäminen täkäläisestä riisistä jäi testaamatta, joten täytyy paneutua siihen heti aamusta!