Antiikkia, antiikkia?

Tällä viikolla poikkesimme muun puuhan ohessa myös Dongtai Roadin "antiikkikadulle". Basaari olisi ehkä parempi nimitys tälle paikalle, vaikka osa tavarasta toki ihan oikeastikin on vanhaa.

Kävin täällä ensimmäisen kerran n. 4 vuotta sitten ja jotenkin niistä ajoista katu on muuttunut. Tai sitten olen itse muuttunut ja turtunut kaikkeen Kiinakrääsään. Silloin tuntui, että kojuista löytyi paljon uniikimpaa tavaraa, muistan mm. ihailleeni vanhoja puurasioita ja tarjottimia. Nyt joka ikisessä kojussa oli ne samat jadehässäkät, lohikäärmeet, "ming" -maljakot, shakkipelit ja teekupit.

Täällä jos missä on tinkiminen arvossaan ja hintahaitari melkoisen leveä. Katselimme Jennalle erästä lohikäärmehässäkkää, joka löytyi joka toisesta kojusta ja lähtöhinta sille vaihteli myyjästä riippuen 160 RMB-800 RMB.

Suuren johtajan ohjeista ja viisauksista voi hakea valaistumista

Tai sijoittaa näköispatsaan hänestä tai jostakin toisesta valiokansalaisesta kirjahyllyyn!

Näillekin epäilemättä löytyy ostajia.

 Jos olisin gramofonin tarpeessa, sen olisin saanut tältä kadulta!

Kun on näinkin vanha, alkavat omat lapsuudenkamat kelvata antiikkikadulle myyntiin! Voi kuinka kadehdinkaan naapurin Marjon vastaavaa leluflygeliä (se tosin oli punainen) kultaisella 70-luvulla!

Antiikkiähkyn jälkeen suunnistimme Taikang Lu:n taidekortteliin.  Tänne ei koskaan pitäisi tulla vain piipahtamaan, vaan varata aikaa istuskella kahvilla ja lounaalla sekä poiketa pikkuputiikkeihin. Nyt meillä oli turhan kiireinen aikataulu ja kuvatkin jäivät käytännössä ottamatta.

Ostin kuitenkin Eeron huoneeseen söpön bussin - puhtaasti koristeeksi!

Rakastumista

---- Ja taas oli puolet tekstistä ja kuvista pudonnut pois! Alan oikeasti epäillä salaliittoa - kun yritän laittaa kiinankielisiä osoitteita iskee sensuuri. Tässä siis hieman editoituna, kiinankielinen osoite poistettuna. Josko otsikko ja sisältö vastaisivat hieman paremmin toisiaan näin :). -----

Kirjoitan tämän postauksen oikeastaan siksi, että olen saanut  paljon kysymyksiä lemmikin hankkimisesta täällä Kiinassa.  En kirjoita siksi, että olisimme jotenkin kokeneita tässä asiassa, vaan täysin päinvastoin - olemme ihan noviiseja!

Kaikki alkoi harkitessamme tänne muuttoa ja esikoisemme valtavan eläinrakkauden vuotaessa ylitse. Lipsautimme, että ehkä koira voisi onnistua - jälkikäteen on pakko tunnustaa, että lupaus tuli tehtyä täysin vastoin tietämystä.  Oletin, ettei Kiinasta ikinä voisi hankkia minkäänlaista laillista eläintä edes "kesäkissaksi, saati vietäväksi kotiin. Olin väärässä.

Kirjoitin jo aiemmin, että tutustuimme suomalaiseen perheeseen tällä compoundilla ja Pablo koiraan, joka oli hankittu täältä hyvästä kennelistä. Suuntasimme siis sinne ja loput on kerrottu aikaisemmin. 

Ihana Omppumme sairastui kuitenkin jo alkumetreillä ja hänet hoidettiin kuntoon (takuuna) Kennelin eläinlääkärillä. Kaiken huolemme keskellä sain kuitenkin jopa varsin omituisen kommentin "yhteisöltämme", jonka mukaan kaikki täältä hankitut lemmikit ovat matoisia ja sairaita ja kaikki paperit väärennetyjä ja kokemusta oli kuolleista kissoista kuolleisiin marsuihin viikon päästä hankinnasta  ja toivotuksena vain meidän yksilömme olevan kyllin vahva selvitäkseen taudeista. Se ei ainakaan piristänyt mieltä. Ehkä siksikin haluan oikaista näemmä yleisiä käsityksiä.

Pablon emännän suosituksesta päädyimme siis Jialiang -kenneliin

Ensimmäisestä viimeisimpään asiointiin kaikki heidän kanssaan on sujunut moitteettomasti. Olemme ihan noviiseina saaneet erinomaista opastusta pienen pennun hoitoon ja kasvatukseen ja jopa liiankin varovaisia ohjeita mm. pennun pesemiseen. 

Ompun rokottamisesta on huolehdittu kennelin puolesta sairastumisen aiheuttaman poikkeusaikataulun jälkeen ja "väärennetyistä papereista" puheen ollen, voin sanoa paikalla olleena, että koiranpennullamme on rokote-sinetteineen ja muine todisteineen paremmin oikeaksi todistettu terveystausta kuin meillä suomalaisilla ihmisillä konsanaan. Pari viikoa sitten Omppu sai mikrosirun, joka on hänen henkilötunnuksensa tästä eteenpäin.

Alamme jo tässä vaiheessa valmistella Ompun viemistä Suomeen kesällä, joten eläinlääkärin ohjeen mukaan ohjelmassa on joulukuussa toinen Rabies -rokotus ja maaliskuussa verikoe maasta viemistä varten. Suunnitteilla on n. viikon loma Helmikuussa ja silloin Ompulle on pakko löytää paikka koirahotellista. Mieluiten deluxe-tasoa ;) Ero tulee olemaan todella vaikeaa!

Miten voikaan pieneen otukseen rakastua näin totaalisesti - ihan kuten lapsiin aikanaan!

Vielä kun saisimme tämän hölmöläisen kasvatettua tavoille! Kaikenlaista aloittelijan koheltamista on jo koettu, mm. yksi karkaaminem syömään naapurin pihasta koiran kakkaa sekä ensimmäisellä viikolla "katoaminen". Omppu oli jotenkin onnistunut lyllertämään yläkertaa, mutta ei uskaltanut tulla alakertaan ja oli poissa olessani tyytynyt kohtaloonsa ja mennyt nukkumaan Ellan huoneeseen hupparin kätköihin. Kotiin tullessani shokki oli melkoinen kun koiraa ei löytynyt mistään! Elin siinä uskossa ettei se osaa mennä yläkertaan, eli en älynnyt sieltä edes etsiä, vaan mittailin n. 5 cm rakoa lasioviemme välissä - olisiko se voinut jotenkin päästä tuosta ulos? No, löytyihän pikku-ukko lopulta, mutta ne 10 minuuttia kyllä jäivät mieleen!

Jialiang Kennel
1858 San Lu Rd, Pudong, Shanghai

Shoppailua - taas!

Ilmeisesti viimeisimmästä postauksestani ei ollut näkynyt kuin otsikko, jos sitäkään.  Isoveli ilmeisesti valvoo huolellisesti. Mutta yritetäänpä sama sisältö uudestaan:

Vaikuttaapa näiden viime aikaisten kirjoitusteni perusteella kovin shoppailuvoittoiselta tämä elämämme täällä! Se ei todellakaan ole lähelläkään koko totuutta. Nyt on vain viimein tullut kierrettyä näitä paikkoja ensinnäkin siitä syystä, että talossa on ollut shoppailusta kiinnostuneita (yllättäen naispuolisia!) vieraita ja toiseksi siitä, että sain Emilian suomalaisen luokkakaverin äidiltä erinomaisen listan erilaisista markkinoista ja pakkohan ne on ollut katsastaa läpi. Ja kyllähän me muutaman päivän pitelimme ihan sadetta kotosalla ja, ja, ja...

Tänään suuntasimme Jennan kanssa tässä ihan lähellä sijaitsevalle "Outlet-ostarille". Tämähän oli ihan kuin Jenkeissä tai missä tahansa muualla. Oli varsin virkistävää poiketa ihan tavallisiin kauppoihin, joissa hinta lukee lapussa eikä kukaan ryntää kimppuusi kauppaamaan vielä yhtä laukkua tai huivia, eikä myöskään tarvitse väitellä siitä onko se cashmiria vai ei.

Tämä paikka meidän olisi pitänyt löytää äitini täällä ollessa! Tai sitten ei...

Koska meillä on Jennan kanssa välissämme n. 20 vuoden sukupolvien välinen kuilu, totesimme viisaimmaksi jakaantua omille teillemme ja sovimme treffit parin tunnin päähän. Eihän se näin isolla alueella tuntunut riittävän oikein kummallekaan.

Meillä lapset tarvitsisivat ihan oikeasti hieman vaatteita. Koulupukujen kanssa todellisuus hämärtyy ja iskee vasten naamaa aina lauantaisin, kun pitäisi pukea "siviilit" päälle ja kaikki on jäänyt pieneksi tai Eeron kohdalla vähintään kulunut puhki polvista. Suomesta tuodut kuori- ja toppatakit alkavat olla kohta ajankohtaisia, mutta Suomen synkkään talveen hankitut vaaleanpunaiset, turkoosit ja pinkit tuntuvat jotenkin riitelevän konservatiivisten koulupukujen kanssa. Ne suorastaan huutavat seuraksensa tummaa villakangasta. Tänä vuonna koulupukukauppaan ei kuulemma tule talvitakkeja, vaan kaikki saavat käyttää omiaan. Talvitakkeja en tällä reissulla löytänyt, taidanpa kääntyä noiden villakangasjuttujen kanssa Lujiabang Lu:n puoleen.

Parhaat alennukset bongasin ainakin omasta mielestäni Ralph Laurenilta, UGG:lta  ja GAP Outletista.

Lastenvaatteisiin keskittynyt kompleksi oli jotenkin kovin kiinalaiseen makuun tehty, enkä sieltä löytänyt oikein mitään. Tosin on myös pakko todeta, että tytöt ovat jo kasvaneet ulos varsinaisista lastenvaatekaupoista - haikeaa! Onneksi minulla on siskontyttönä aito prinsessa ja hänelle löysinkin jo varastoon synttärilahjan kesälle. Omille tytöille löytyi samasta kaupasta varmaan vähemmän riemunkiljahduksia herättävät pehmeät paketit joulupukin säkkiin. Emilian vaatevajetta paikkasin farkuilla, kassalla mukava yllätys oli -50 % alennus. Jenna oli tahollaan löytänyt Conversen ja Vansin liikkeet. Niihin täytynee suunnistaa lasten kanssa - kenkien ostaminen ilman sovitusta on nykyisin mahdotonta!

Lopulta koulupukuihin sopivat kuoritakit (vai mitä välikausitakkeja nämä nyt ovatkaan) löytyivät sopuhintaan Decathlonista! Fiinimmät versiot saavat odottaa teettämistä.

Shanghai Outlets Brand Direct Sale Plaza:
2888 Huqingping Road (5555 Jiasong Road).
(Ilmeisesti copy-paste menetelmällä laitettu kiinankielinen kirjoitus sekoittaa tämän postauksen asettelun, kokeilen nyt jättää sen pois, josko teksti näkyisi!)

Lahjaostoksilla

Tällä viikolla meillä on sekä juhlittu merkkipäiviä että valmistauduttu tulevaan juhlaan, jouluun!

Eero täytti lauantaina 7 vuotta ja Emilia juhli täyttä kymppiä tiistaina. Osan lahjoista kantoi mummi laukussaan Suomesta, osan hankimme täältä, osa tuli käteisenä..

Eeron ykköstoiveet liittyivät Legoihin ja mieluiten tietenkin Star Wars -Legoihin. Legoja löytyy mm. Carrefourista, mutta ainakaan näissä meidän lähi Carrefoureissa ei ole näkynyt Star Wars -Legoja. Suunnistimme Grand Gateway -ostoskeskukseen, josta löytyvät sekä Legokauppa että Toys"R"Us (ei tosin mikään kovin iso).

 Grand Gateway Shopping mall:
 1 Hong Qiao Lu, Xujiahui, Xuhui District, Shanghai
上海徐汇区徐家汇虹桥路1号

Eeron Lego-kokoelma karttui tällä StarWars -aluksella sekä mummilta saadulla upealla paloasemalla, josta pienen onnettomuuden vuoksi ei ole kuvaa saatavilla ennen jälleenrakennusta! Suomesta saapui myös kirjapaketti sekä euroja, joilla hankittaneen Star Warsien Dan Solon (?) lasermiekka kunhan sellainen jostain löytyy! -----OBS! Blogaajan on nyt pakko editoida jälkikäteen ja korjata tietämättömyytensä ;) Kyseessä siis tietenkin Han Solo ja sitäpaitsi toiveena oli oikeasti Mace Windun lila lasermiekka, samanlainen kuin serkulla! Miten niin Star Wars ei ole ihan mun juttu... -----

Em. kaupoista saa muuten myös ainakin meidän lasten suosimia Schleich -eläimiä

Emilian hartain toive oli älypuhelin, mieluiten Samsung Galaxy ja sen näin tasavuosien kunniaksi täytimme, tosin miniversiolla. Ensimmäinen haaste oli muuttaa kieli kiinasta englantiin :)

Luistelutarvikkeet ovat aina yhtä mieluisia lahjoja ja todella tarpeeseen tulleen fleece-takin lisäksi varusteet karttuivat tädin paketista löytyneillä cooleilla pehmosuojilla (hukkaamieni yhtä coolien sammakkosuojien tilalle):

Suuret kiitokset kaikille synttärisankareita muistaneille!

Tavoitteena oli saada kaikki kummilasten lahjat paluupostissa äidin mukana Suomeen. Tämä aiheutti hieman juoksentelua, mutta olenpa kerrankin hoitanut nämä lahjahankinnat ennen joulukuun alkua, uskomatonta mutta totta!

Siskontyttö on ihanassa (ja helpossa) iässä, 4 v,  jossa kaikki vaaleanpunainen ja kiiltävä tyttöjen juttu on ihaninta maailmassa. Ja sitä kamaa täältä kyllä löytyy! 

Siskonpojalle ja Eerolle olemme perinteisesti hankkineet suureen suosioon kohonneet samanlaiset pyjamat, joissa sitten kesällä mökillä kuluukin parhaimmillaan koko päivä!  Näiden "univormujen" uskoin löytyvän täältä helposti - jumppasalihan on täynnä tällaisia ;). Vaan homma ei ollutkaan niin helppo. Ensin rima oli varmaan turhan korkealla, sitten länsimaisista kaupoista ei joko löytynyt mitään tai ei ainakaan kokoja. Lopulta viimeisellä hetkellä Carrefour pelasti hankinnan, ainakin tilapäisesti. 

Olin kuullut kuinka hankalaa täältä on löytää englanninkielisiä lasten- ja nuortenkirjoja. Tällä kertaa hyvät neuvot olivat kuitenkin puutteellisia, koska törmäsin tässä kohtuullisen lähellä sijaitsevassa Pearl Cityssä englanninkielisiä kirjoja myyvään liikkeeseen ja löysin useitakin vaihtoehtoja englanninkielistä päiväkotia käyvälle 6-vuotiaalle kummipojallemme. Jatkossa tiedän myös mistä etsiä kaverisynttäreille lahjoja.

Pearl City (matkamuistoja, feikkiä, joulukoristeita...mitä vaan):
3721 Hongmei Lu, near Yan'an Xi Lu
虹梅路3721号, 近延安西路

9-vuotiaalle kummitytölle ajattelin ensin lahjaa Great Gatewayn Monchhichi -kaupasta. Tämä ihan nostalgisista syistä. Pienenä ompelimme kummitytön äidin kanssa omille Monchhichi -apinoillemme Zikille ja Zetalle vaatteita - toinen taitavasti ja toinen vähemmän taitavasti. Epäilin kuitenkin, että vitsi ei kummitytölle ehkä ihan aukea ja lisäksi Ziki on varmaan vielä yhtä hengissä kuin Zetakin.

Koska pomminvarma valinta, urheiluliikkeen lahjakortti tuli käytettyä jo viime vuonna ja halusin hankkia jotain konkreettista, päädyin urheilulliselle tytölle aina sopivaan huppariin. Kuten myös toisen urheilevan 9-vuotiaan, pojan, kohdalla. Jos on omien lasten kokojen kanssa arpomista, niin tässäpä se hankaluus vasta olikin! Tytöillähän voi olla vähän tyköistuvaa ja pojilla vastaavasti tosi väljääkin, eikö??? Kotona lahjoja pakatessa näytti siltä, että kummitytön paksuvuorinen huppari on sitten aika tosi tyköistuva ja kummipojan hupparia voi ehkä käyttää alkuun isä... No, ajatus on kuitenkin tärkein :)

Ladies' night

Meillä on muun "henkilökunnan" ;);) lisäksi täällä au pair Jenna ja niinpä päätimme äitini viimeisen vierailuviikonlopun kunniaksi lähteä oikein kaupungille viettämään iltaa! Miehen kollega oli saapunut kaupunkiin aamukoneella ja myös herrat lähtivät tahollansa syömään.

Ensin kävimme kukkatorilla hakemassa hieman tuoreita kukkia ja toteamassa, että joulun saa täällä tehtyä kahdessa paikassa vierailemalla: ruukut ja maljakot sekä pohjoismaiset herkut  Ikeasta ja kukat kukkamarkkinoilta! Nyt vastustin joka paikasta tulvivaa joulua ja ostin syksyisen kimpun gerberoita!

Me ladyt päädyimme illastamaan indonesialaiseen ravintolaan, Bali Lagunaan. Löysin tämän ravintolan aikanaan ystäväni suosituksesta muutama vuosi sitten ja paikan lumoava ilmapiiri sekä hyvä ruoka tekivät vaikutuksen. Tämä paikka jakaa Trip Advisorin mukaan mielipiteet todella vahvasti. Lista on kuulemma "tired". Mutta jos syö paikassa neljän vuoden välein, se ei juurikaan haittaa!

Ravintola sijaitsee Jing An -temppelin puistossa ja ensimmäisellä kerralla meillä oli suuria vaikeuksia löytää se. Kuvani ei todellakaan tee oikeutta paikan ilmapiirille rauhallisen puiston keskellä, pilvenpirtäjien ympäröimänä.

Olimme onneksi varanneet pöydän, koska jo klo 18 ravintola täytttyi.

Aloitimme aperitiiveilla ja ihanilla alkupaloilla: Kevätkääryleitä ja mausteisia rapuja. Pääruoaksi tilasimme ankkaa, nautaa sekä "morning glory" -vihanneksia.

 

Alkupalat olivat herkullisia. Nauta oli superhyvää, "Sumatra style" ankkakin tosi maittavaa. Morning glory -vihannesten kohdalla teimme virhevalinnan, pinaattityyppinen sotku ui jonkinlaisessa kalaliemessä - mutta se ei kauheasti tahtia haitannut, koska kaikki muu oli niin hyvää!

Tilasimme juomaksi lasilliset olutta ja nauroimme kahden tällaisen saapuessa pöytään. Mausteisen ruoan juomana tämä kuitenkin toimi paljon paremmin kuin vaikkapa viini, ja kolpakot jäivät lopulta tyhjinä pöytään :)

189 Huashan Lu, inside Jing'an Park, near Yanan Lu
华山路189号, 静安公园内, 近延安路

Halusin näyttää äidilleni myös kaupungin parhaan näkymän ja suuntasimme illallisen jälkeen Glamour Bariin the Bundille.

 

Tutustuin Glamour Barin hurmaavaan  ravintolapäällikköön Davidiin Radical Design Weekin aikaan ja hauskasti törmäsimme sattumalta baarin ovella ja halausten kera meidät saateltiin ilman muuta baarin parhaaseen pöytään! Näkymä pöydästämme Pudongin puolelle. Herrat saapuivat lopulta seuraamme ja parin Mojiton ja Maitain jälkeen päädyimme vielä lähellä sijaitsevalle Jazz Clubille jatkamaan iltaa.

Nyt onkin ihanan aurinkoisessa säässä mukavaa lähteä pienelle aamupäiväkävelylle haukkaamaan happea ja orientoitumaan iltapäivään!

Kävelykierroksella

Tänään meillä oli tarkoitus osallistua Shanghain Suomalaisten järjestämälle kävelykierrokselle vanhoissa juutalaiskortteleissa.

Kokeneena shanghailaisena lähdin itsevarmasti johdattamaan seuruettani ensin taksilla, sitten metrolla kera vaihdon kohti sovittua tapaamispaikkaa. Olimme jo lähtiessä vähän myöhässä aikataulusta ja ensimmäinen virhe oli yrittää oikaista ja kulkea alkumatkaa hieman taksilla ja vaihtaa metroon muutaman pysäkin lähempänä keskustaa (joudumme joka tapauksessa kulkemaan taksilla lähimmällekin metropysäkille). Tästä ei aiheutunut ajan- eikä rahansäästöä :)

Olimme vielä suunnilleen aikataulussa ensimmäisen metroetapin jälkeen vaihtaessamme linjaa. Katselin tyytväisenä kelloa, ehtisimme juuri ja juuri ajoissa. Kunnes rupesin tutustumaan ohi vilahtaviin asemiin hieman tarkemmin - ei kuulostanut siltä mitä metrokartassani luki. Jep, olimme hypänneet asemalla väärään junaan, joka tietyllä asemalla lähtikin idän sijasta pohjoiseen. Huomatessamme mokani, takaisin paluuseen, oikeaan linjaan vaihtamiseen ja loppumatkan tekemiseen kuluisi vähintään 20 minuuttia. 

Onneksi korttipakastani löytyi yhteyshenkilön puhelinnumero ja sain viestin myöhästymisestämme menemään. Ei nolottanut ihan niin paljon!

Päätimme kuitenkin jo kulmille ehdittyämme jatkaa taksilla oikeaan paikkaan ja tutustua kortteleihin omin päin. Se kannatti, vaikka jäimmekin opastuksesta paitsi!

Näissä maisemissa peilipintaiset pilvenpiirtäjät unohtuvat ja huomaa pysähtyvänsä katselemaan ihan arkisia yksityiskohtia.

Pienille sivukujille ei kehtaa edes poiketa, se tuntuu vähän siltä kuin astuisi jonkun olohuoneeseen kutsumatta. Kadulla on yhdistetty kuivaushuone ja keittiö, usein myös hyötypuutarha ja autotalli:)

Kaduilla on kaupan kaikenlaista tuikitärkeää riisistä vaatteiden kautta ihastuttaviin lattialuuttuihin. Myös erilaisia tuoreita elintarvikkeita on tietenkin tarjolla, kuten kaikkialla tässä(kin) kaupungissa.

Kalaa saa varmasti edulliseen päivän hintaan ihan laatikosta kadulta. katkeamaton kylmäketju ei ole niin nuukaa...

 

 Myös lihapuolella löytyy tarjontaa!

Paikallisessa kauppahallissa vierailu oli myös ihan omanlaisensa kokemus - eikö jokaiseen kunnon turistimatkaan sisälly vierailu paikallisella torilla tai kauppahallilla?

 Lihapuolella voi valita valmiiksi paloitellun...

Tai halutessaan valita parasta ennen -päiväyksen sijoittumaan vasta tuleville viikoille...

 Pyykkipäivä hoituu kadulla siinä kuin muutkin askareet.

Myös parturikäynnin voi hoitaa kalliin salongin sijaan kätevästi kadulla!

 

 

Kotieläimet pitävät tarvittaessa seuraa (kunnes päätyvät pataan).

 

Katukeittiöitä on joka kulmassa ja myös sillä välillä, nämä vohvelin tapaiset kääryleet vaikuttivat kerrassaan houkuttelevilta!

Puolimatkassa törmäsimme vastaan kävelevään kierrosporukkaan, mutta siinä vaiheessa jatkoimme kuitenkin matkaa omin päin. Kävelimme lopulta joen rantaan saakka ja vastarannan jättimäiset, modernit  ja kiiltävät pilvenpiirtäjät loivat hauskan kontrastin hetkeä aikaisemmin kokemallemme.

Mukava päivä kaikenkaikkiaan!